image
29.5.2020 8:35:31
Yhtiökokous livenä
Keskisuomalaisen yhtiökokous alkoi juuri. Hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo avasi netin kautta pidetyn kokouksen (kuvassa). Kokouspaikalla oli vain alle kymmenen osallistujaa maan hallituksen koronasuositusten takia. Netin kautta osallistujia oli paljon enemmän.
29.5.2020 8:35:31
Yhtiökokous livenä
Keskisuomalaisen yhtiökokous alkoi juuri. Hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo avasi netin kautta pidetyn kokouksen (kuvassa). Kokouspaikalla oli vain alle kymmenen osallistujaa maan hallituksen koronasuositusten takia. Netin kautta osallistujia oli paljon enemmän.
8.5.2020 11:46:30
Ensin elvytystä, sitten rankka kipupaketti
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä vetämän selvitysryhmän juuri äsken julkistaman raportin viesti on synkkä. Suomi ja maailma ovat koronakriisin takia vajonneet talouskriisiin, josta ei ponnahdeta nopeasti takaisin entiselle kasvu-uralle. Virus on läsnä pitkään. Niin kauan kun rokotetta ei ole, on oltava jonkinlaisia rajoituksia ja suosituksia, jotka vähentävät ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Ja kaiken pahin asia on pelko. Kun ihmiset pelkäävät virusta, he eivät käyttäydy normaalisti. Nyt ihmiset ovat alkaneet pelätä myös talouslamaa ja sekin synkentää kierrettä. "Sokki on iso ja toipuminen on hidasta", Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa. Vihriälän työryhmään kuuluivat Suomen arvostetuimmat taloustietäjät. Talousnobelisti, professori Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Uusitalo on ollut professorina Jyväskylän kauppakorkeakoulussa. Tämä kokeneiden taloustieteilijöiden ryhmä hahmotteli selvitystyössään Suomen näkymiä koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Heidän mukaansa talouskasvu painuu Suomessa tänä vuonna hieman vaille kymmenen prosenttia miinukselle. Taloustietäjät ehdottavat, että suurista tulonmenetyksistä kärsiville yrityksille erillinen työryhmä laatisi tukimallin, jolla hetkellisesti korvataan tappioita. Näin estetään hallitsemattomat konkurssit. Ryhmä ei kuitenkaan ehdota yleistä ja kaikkia yrityksiä tai edes kokonaista toimialoja koskevia tukia, koska siihen valtion varat eivät riitä. Ryhmä esittää vain valikoivaa ja hetkellistä kannattavuustukea. Suomen talouspolitiikan linjaksi selvitysryhmä ehdottaa ensin elvytystä. Siihen paras keino olisi heidän mielestään perinteiset infrahankkeet ja toisaalta kehityshankkeet. Työryhmä ei kannattanut massiivisia veronalennuksia tai tukipaketteja. Työryhmän mukaan vihreitä investointeja kannattaisi tehdä. Sitten Vihriälän työryhmä raportin ehkä karuin kuva. Elvytyksen jälkeen ehkä vuonna 2023 tai 2024 olisi syytä siirtyä julkisen talouden vakauttamiseen. Se tarkoittaa erittäin suuria menojen leikkauksia tai veronkorotuksia tai molempia. Niiden välillä painottaminen on poliittinen valinta. Tuolloin istuvan hallituksen poliittinen linja ratkaisee paljolti, kumpaa keinoa käytetään enemmän. Siksi hallituspohjalla on tulevina vuosina poikkeuksellisen suuri merkitys, sillä hallitus tulee tekemään todella suuria arvovalintoja. Talouden rakenteellinen tasapainottamistarve on suuri. Vihriälän mukaan se on 3-4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahassa se tarkoittaa 7,5-10 miljardia euroa vuodessa. Valtion tämän vuoden menot oli ennen kriisin puhkeamista arvioitu 57,7 miljoonaksi euroksi. Selvitysryhmän näkemys tarkoittaisi, että valtion menoista pitäisi muutaman vuoden kuluttua leikata 13-17 prosenttia. Se on hurjan rankka leikkaus. Selvitysryhmä kutsuukin tätä kipupaketiksi. Sitä se todella tulee aikanaan olemaan. Se tarkoittaa monien nykyisten julkisten palvelujen ja etujen karsimista. Toisaalta se tarkoittanee myös kipeitä veronkorotuksia arvolisäveroista haittaveroihin ja pääomaveroista tuloveroihin. Arvovaltaisen selvitysryhmän mukaan valtion velka voitaisiin näin vakauttaa 75-90 prosentin tasolle bkt:stä. Se olisi heidän mukaansa vielä kestävä taso, mutta se kyllä heikentää Suomen kykyä ottaa vastaan joitakin tulevia talousongelmia. Korkojen ryhmä uskoo - ja toivoo - pysyvän kauan alhaisina. Vihriälä kuitenkin vakuutti, että selvitysryhmä uskoo Suomen selviävän näistä talousongelmista, sillä yhteiskunnassa on luottamusta ja yhteishenkeä. Vihriälä mainitsi toisenlaisena esimerkkinä USA:n, jolla ei ehkä olisi samanlaista yhteiskunnallista selviytymiskykyä. Talousviisaiden raportti on rankka. Se lienee realistinen tulevaisuudenkuva. Koronakriisistä ei palata nopeasti kasvuun ja entiseen menoon. Jo itse virus luo pitkään pelkoa ja rajoittaa ihmisten elämää. Myös talous on monta vuotta sairas ja toipuminen vaatii siitä vuosia. Edessä on menetetty vuosikymmen. Taloudellisesti palataan viime vuoden tasoille ehkä vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Huh, huh.
8.5.2020 11:46:30
Ensin elvytystä, sitten rankka kipupaketti
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä vetämän selvitysryhmän juuri äsken julkistaman raportin viesti on synkkä. Suomi ja maailma ovat koronakriisin takia vajonneet talouskriisiin, josta ei ponnahdeta nopeasti takaisin entiselle kasvu-uralle. Virus on läsnä pitkään. Niin kauan kun rokotetta ei ole, on oltava jonkinlaisia rajoituksia ja suosituksia, jotka vähentävät ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Ja kaiken pahin asia on pelko. Kun ihmiset pelkäävät virusta, he eivät käyttäydy normaalisti. Nyt ihmiset ovat alkaneet pelätä myös talouslamaa ja sekin synkentää kierrettä. "Sokki on iso ja toipuminen on hidasta", Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa. Vihriälän työryhmään kuuluivat Suomen arvostetuimmat taloustietäjät. Talousnobelisti, professori Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Uusitalo on ollut professorina Jyväskylän kauppakorkeakoulussa. Tämä kokeneiden taloustieteilijöiden ryhmä hahmotteli selvitystyössään Suomen näkymiä koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Heidän mukaansa talouskasvu painuu Suomessa tänä vuonna hieman vaille kymmenen prosenttia miinukselle. Taloustietäjät ehdottavat, että suurista tulonmenetyksistä kärsiville yrityksille erillinen työryhmä laatisi tukimallin, jolla hetkellisesti korvataan tappioita. Näin estetään hallitsemattomat konkurssit. Ryhmä ei kuitenkaan ehdota yleistä ja kaikkia yrityksiä tai edes kokonaista toimialoja koskevia tukia, koska siihen valtion varat eivät riitä. Ryhmä esittää vain valikoivaa ja hetkellistä kannattavuustukea. Suomen talouspolitiikan linjaksi selvitysryhmä ehdottaa ensin elvytystä. Siihen paras keino olisi heidän mielestään perinteiset infrahankkeet ja toisaalta kehityshankkeet. Työryhmä ei kannattanut massiivisia veronalennuksia tai tukipaketteja. Työryhmän mukaan vihreitä investointeja kannattaisi tehdä. Sitten Vihriälän työryhmä raportin ehkä karuin kuva. Elvytyksen jälkeen ehkä vuonna 2023 tai 2024 olisi syytä siirtyä julkisen talouden vakauttamiseen. Se tarkoittaa erittäin suuria menojen leikkauksia tai veronkorotuksia tai molempia. Niiden välillä painottaminen on poliittinen valinta. Tuolloin istuvan hallituksen poliittinen linja ratkaisee paljolti, kumpaa keinoa käytetään enemmän. Siksi hallituspohjalla on tulevina vuosina poikkeuksellisen suuri merkitys, sillä hallitus tulee tekemään todella suuria arvovalintoja. Talouden rakenteellinen tasapainottamistarve on suuri. Vihriälän mukaan se on 3-4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahassa se tarkoittaa 7,5-10 miljardia euroa vuodessa. Valtion tämän vuoden menot oli ennen kriisin puhkeamista arvioitu 57,7 miljoonaksi euroksi. Selvitysryhmän näkemys tarkoittaisi, että valtion menoista pitäisi muutaman vuoden kuluttua leikata 13-17 prosenttia. Se on hurjan rankka leikkaus. Selvitysryhmä kutsuukin tätä kipupaketiksi. Sitä se todella tulee aikanaan olemaan. Se tarkoittaa monien nykyisten julkisten palvelujen ja etujen karsimista. Toisaalta se tarkoittanee myös kipeitä veronkorotuksia arvolisäveroista haittaveroihin ja pääomaveroista tuloveroihin. Arvovaltaisen selvitysryhmän mukaan valtion velka voitaisiin näin vakauttaa 75-90 prosentin tasolle bkt:stä. Se olisi heidän mukaansa vielä kestävä taso, mutta se kyllä heikentää Suomen kykyä ottaa vastaan joitakin tulevia talousongelmia. Korkojen ryhmä uskoo - ja toivoo - pysyvän kauan alhaisina. Vihriälä kuitenkin vakuutti, että selvitysryhmä uskoo Suomen selviävän näistä talousongelmista, sillä yhteiskunnassa on luottamusta ja yhteishenkeä. Vihriälä mainitsi toisenlaisena esimerkkinä USA:n, jolla ei ehkä olisi samanlaista yhteiskunnallista selviytymiskykyä. Talousviisaiden raportti on rankka. Se lienee realistinen tulevaisuudenkuva. Koronakriisistä ei palata nopeasti kasvuun ja entiseen menoon. Jo itse virus luo pitkään pelkoa ja rajoittaa ihmisten elämää. Myös talous on monta vuotta sairas ja toipuminen vaatii siitä vuosia. Edessä on menetetty vuosikymmen. Taloudellisesti palataan viime vuoden tasoille ehkä vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Huh, huh.
image
21.4.2020 16:46:33
Ilmasto pelastuu
Kesän ulkoliikuntakausi lähestyy. Kohta pääsee jälleen tenniksen ulkokentille. Paineelliset tennispallot ovat olleet lajin ilmastorikos. Pallot ovat kestäneet vain muutaman pelitunnin ja sitten niistä on tullut jätettä. Metalliset painetölkit ovat olleet metallijätettä. Nyt markkinoille on tullut uusia paineettoman palloja, joiden pitäisi kestää normaaleja palloja paljon enemmän pelitunteja. Ja ne on pakattu pahvirasiaan. Ilmasto pelastuu. Ja jos korona-ajasta huolimatta pääsee ulkokentille (kentällä vain kaksi pelaajaa), myös terveys pelastuu.
21.4.2020 16:46:33
Ilmasto pelastuu
Kesän ulkoliikuntakausi lähestyy. Kohta pääsee jälleen tenniksen ulkokentille. Paineelliset tennispallot ovat olleet lajin ilmastorikos. Pallot ovat kestäneet vain muutaman pelitunnin ja sitten niistä on tullut jätettä. Metalliset painetölkit ovat olleet metallijätettä. Nyt markkinoille on tullut uusia paineettoman palloja, joiden pitäisi kestää normaaleja palloja paljon enemmän pelitunteja. Ja ne on pakattu pahvirasiaan. Ilmasto pelastuu. Ja jos korona-ajasta huolimatta pääsee ulkokentille (kentällä vain kaksi pelaajaa), myös terveys pelastuu.